Fin Swe Eng

Usein kysyttyjä kysymyksiä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä

Entä jos en tiedä, onko kyseessä ihmiskaupan uhri vai ei?
Se ei haittaa. Auttamisjärjestelmä voi auttaa uhrin tunnistamisessa. Auttamisjärjestelmään ohjattaessa ei tarvitse olla varmuutta siitä, onko kyseessä ihmiskaupan uhri vai ei. Jo viitteet siihen, että kyseessä saattaisi olla ihmiskauppa, ovat riittäviä. Auttamisjärjestelmään kannattaakin ohjata hyvin matalalla kynnyksellä.


Pääseekö uhri auttamisjärjestelmään, vaikkei hänen asiassaan olisi käynnissä esitutkintaa ihmiskaupparikoksesta?
Kyllä, jos auttamisjärjestelmä arvioi hänen joutuneen ihmiskaupan uhriksi. Voi olla, ettei poliisilla ole vielä mitään tietoa uhrista tai rikoskokonaisuudesta. Auttamisjärjestelmä auttaa uhria tekemään asiassaan rikosilmoituksen ja tukee uhria yhteydenpidossa viranomaisiin.  


Auttaako auttamisjärjestelmä vain suomalaisia henkilöitä?
Auttamisjärjestelmän asiakkaaksi voi tulla sekä suomalainen että ulkomaalainen henkilö. Auttamisjärjestelmä voi auttaa ketä tahansa henkilöä, joka on mahdollisesti joutunut ihmiskaupan uhriksi.


Pääseekö henkilö auttamisjärjestelmään vaikka hän olisi joutunut ihmiskaupan uhriksi ulkomailla eikä Suomessa?
Hänet voidaan ottaa auttamisjärjestelmän asiakkaaksi, jos hän tarvitsee apua ihmiskaupan uhriksi joutumisen vuoksi. Uhrin täytyy kuitenkin olla Suomessa saadakseen apua auttamisjärjestelmältä


Voiko henkilö saada apua vaikka hän olisi joutunut ihmiskaupan uhriksi joitakin vuosia sitten?
Hänet voidaan ottaa auttamisjärjestelmän asiakkaaksi, jos hän edelleen tarvitsee apua ihmiskaupan uhriksi joutumisen vuoksi.


Auttaako auttamisjärjestelmä myös todistajia?
Kyllä. Henkilöt, jotka ovat todistajan asemassa ihmiskaupparikosta tutkittaessa tai oikeuskäsittelyssä, ovat myös oikeutettuja auttamisjärjestelmän palveluihin, jos he ovat erityisen avun tarpeessa.


Autetaanko myös uhrin alaikäisiä lapsia?
Auttamisjärjestelmään voidaan ottaa myös mahdollisen ihmiskaupan uhrin tai todistajan alaikäiset, Suomessa olevat lapset, mikäli he ovat avun tarpeessa.

Entä jos mahdollinen ihmiskaupan uhri on Suomessa laittomasti?
Auttamisjärjestelmällä on mahdollisuus antaa Suomessa laittomasti oleskelevalle henkilölle niin kutsuttu harkinta-aika, joka laillistaa henkilön oleskelun Suomessa maksimissaan kuudeksi kuukaudeksi. Tänä aikana voidaan laittaa vireille henkilön tilanteeseen sopiva oleskelulupahakemus.

Harkinta-aikana auttamisjärjestelmä ei anna asiakkaasta tietoa poliisiin.



Entä jos uhri pelkää rikosilmoituksen tekemistä?
Jos uhri ei halua tai kykene siihen, että häneen kohdistuneesta rikoksesta tehdään ilmoitus poliisiin, hänelle voidaan antaa maksimissaan kolmen kuukauden pituinen toipumisaika.

Toipumisaikana uhrista ei anneta lainkaan tietoa poliisiin, eikä poliisi saa olla yhteydessä asiakkaaseen ihmiskauppa-asian tiimoilta. Toipumisajan jälkeen auttamisjärjestelmän on annettava tieto uhrista poliisiin, jotta häneen kohdistuneet rikokset voitaisiin selvittää. Auttamisjärjestelmä tukee ja avustaa asiakastaan yhteydenpidossa viranomaisiin.
 
Auttamisjärjestelmäkin on viranomainen - mutta sen mandaatin vuoksi se ei ole tavanomainen viranomaistoimija.


Voidaanko uhria auttaa jos hän on itse syyllistynyt rikoksiin?
Ihmiskaupan uhri on voitu pakottaa tai hänen on olosuhteiden pakosta ollut välttämätöntä toimia lainvastaisesti. Lain mukaan ihmiskaupan uhria ei tulisi rangaista sellaisista rikoksista, joiden tekemiseen hänet on pakotettu (rikoslaki 4: 4§). Rikollisuuteen pakottaminen on ihmiskaupan muoto, jossa ihminen pakotetaan esimerkiksi välittämään tai salakuljettamaan huumeita tai aseita vastoin tahtoaan, tai esimerkiksi varastelemaan.

Myös muihin ihmiskaupan muotoihin voi sisältyä tilanteita, joissa uhri on joutunut toimimaan lainvastaisesti. Jos yhteydenotto auttamisjärjestelmään epäilyttää, voi auttamisjärjestelmään olla yhteydessä nimeään ja olinpaikkaansa kertomatta. Auttamisjärjestelmän työntekijöiden kanssa voidaan pohtia, mikä toimintatapa olisi uhrille edullisin.


Minne auttamisjärjestelmä majoittaa asiakkaansa?
Auttamisjärjestelmän asiakkaalla on oikeus turvalliseen majoitukseen. Auttamisjärjestelmä arvioi asiakkaan turvallisuutta yhdessä poliisin kanssa. Jos uhriin kohdistuu turvauhka, hänet voidaan majoittaa turvakotiin. Jos uhriin ei kohdistu akuuttia turvauhkaa tai hänen nykyinen asumuksensa on turvallinen, ei syytä muuttoon ole. Nykyisen asumuksen turvallisuutta voidaan myös tietyin toimenpitein parantaa.

Jos uhrilla on kotikunta Suomessa, on turvallisen majoituksen järjestäminen kotikunnan velvollisuus. Usein luullaan, että kaikki ihmiskaupan uhrit majoitetaan Joutsenon vastaanottokeskukseen. Näin toimitaan kuitenkin melko harvoin ja yleensä kyseessä on tällöin vain väliaikainen majoitus.


Esitin ihmiskaupan uhria auttamisjärjestelmään ja minulle kerrottiin, ettei häntä otettu avun piiriin. Minulle ei kuitenkaan kerrottu mistä se johtui. Miksi ei?
Auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otetaan henkilö, joka on mahdollisesti joutunut ihmiskaupan uhriksi ja joka on sen vuoksi avun tarpeessa. Joskus auttamisjärjestelmä ei voi auttaa henkilöä, koska hän ei ole joutunut juuri ihmiskaupparikoksen uhriksi tai ei tarvitse apua.

Esityksen tehneellä henkilöllä on oikeus saada tietää, onko hänen esittämänsä henkilö otettu avun piiriin. Usein hänellä ei kuitenkaan ole tiedonsaantioikeutta päätöksen perusteluihin, koska ne voivat sisältää arkaluontoista tietoa. Vain esitetty henkilö saa tietää päätöksen sisällön.


Onko ihmiskauppaa Suomessa ja voiko se kohdistua myös suomalaisiin?
Ihmiskauppaa esiintyy tiettävästi kaikissa maailman kolkissa, myös Suomessa. Suomessa esiintyvässä ihmiskaupassa rikos voi tapahtua niin, että sekä tekijä että uhri ovat suomalaisia tai niin että toinen tai molemmat osapuolet tulevat Suomen ulkopuolelta. 

Vuonna 2017 noin 37 prosenttia auttamisjärjestelmään tulleista uusista asiakkaista oli joutunut ihmiskauppaan viittaavan rikoksen uhriksi Suomessa. Paljon Suomessa esiintyvää ihmiskauppaa jää edelleen tunnistamatta.