Fin Swe Eng

Ihmiskauppa Suomessa

Suomen on perinteisesti arvioitu olevan ihmiskaupan kohde- ja kauttakulkumaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että ihmiskaupan uhreja tuodaan Suomeen muualta (kohdemaa) ja että heitä kuljetetaan Suomen läpi hyväksikäytettäväksi toisessa valtiossa (kauttakulkumaa). Ihmiskauppaa esiintyy kuitenkin myös kokonaan Suomen rajojen sisällä ja sekä uhri että tekijä voivat olla suomalaisia.

Suomessa havaitut ihmiskaupan muodot

Eniten Suomessa on havaittu työvoiman hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa, jossa yleensä ulkomaalainen uhri on alistettu tekemään työtä kehnoilla ehdoilla ja usein ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa. Tällaista hyväksikäyttöä on tunnistettu muun muassa ravintola-alalla, siivoustyössä, kotitaloustyössä (kotiapulaiset, lastenhoitajat), maatalous- ja kasvihuonetyössä, luonnonmarjojen poiminnan alalla sekä rakennusalalla. Hyväksikäyttöä on havaittu niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten henkilöiden omistamissa yrityksissä.


ihmiskaupan-uhri-ravintola-alalla liittyvää ihmiskauppaa, esimerkiksi prostituutioon pakottamista, tunnistetaan Suomessa joitakin tapauksia vuosittain. Tavallisesti naispuolinen uhri on erilaisin keinoin painostettu myymään seksipalveluita. Näitä keinoja ovat olleet uhrin velkaannuttaminen, hänen tai hänen läheistensä uhkaaminen väkivallalla, uhrin sairauden tai päihderiippuvuuden hyväksikäyttäminen tai hänen muulla tavoin haavoittuvan asemansa hyväksikäyttäminen.  Uhrien joukossa on ollut myös alaikäisiä henkilöitä. Hyväksikäytön uhrina ja tekijöinä on ollut niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin henkilöitä.


Suomessa on jonkin verran havaittu myös avioliittoon pakottamiseen


Vähiten Suomessa on tunnistettu rikollisuuteen pakottamiseen ja kerjäämiseen pakottamiseen liittyvää ihmiskauppaa. Tämä saattaa johtua siitä, että ne ovat käsitteinä melko uusia. Lisäksi etenkin rikollisuuteen pakottamiseen liittyvän ihmiskaupan uhrin tunnistaminen voi olla hyvin vaikeaa: usein uhri näyttäytyy pikkurikollisena, eikä hän voi puolustaa itseään kertomalla henkilöistä, jotka ovat pakottaneet hänet tekemään rikoksia. Elinkauppaa Suomessa ei ole toistaiseksi havaittu.

Auttamisjärjestelmässä on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia asiakkaita

Vuosina 2005–2006 aloitti toimintansa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, joka otti tuolloin vastaan ensimmäiset asiakkaansa. Aluksi asiakkaita oli hyvin vähän, vain muutamia vuosittain. Sittemmin asiakasmäärät ovat kasvaneet ja auttamisjärjestelmä on vuosien 2006 ja 2017 välisenä aikana auttanut yhteensä 630 mahdollista ihmiskaupan uhria. Vuonna 2017 uusia asiakkaita järjestelmään tuli 127. Heistä 14 oli alaikäisiä. Asiakasmäärät ovat jatkuvassa kasvussa.


Valtaosa auttamisjärjestelmään otetuista asiakkaista on ulkomaan kansalaisia. Heistä suuri osa on joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomen ulkopuolella, esimerkiksi prostituutioon pakotetuksi Välimeren valtioissa, orjuutta muistuttaviin olosuhteisiin matkustaessaan Libyan läpi tai vaikkapa raskaaseen tehdastyöhön alaikäisenä.


Merkittävä osa asiakkaista on kuitenkin joutunut ihmiskauppaan viittaaviin olosuhteisiin Suomessa. Vuonna 2017 auttamisjärjestelmään otetuista asiakkaista 38 prosentin arvioitiin joutuneen ihmiskaupan uhriksi Suomessa.


Auttamisjärjestelmän tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta Suomessa tapahtuvasta ihmiskaupasta. Auttamisjärjestelmän lisäksi myös tietyt järjestöt avustavat ihmiskaupan uhreja. Nämä uhrit eivät välttämättä tule viranomaisten tietoon. Joskus ihmiskaupan uhrit eivät uskalla, kykene tai halua tulla minkäänlaisen avun piiriin, jolloin heitä ei myöskään näy uhreista kerättävissä tilastoissa.

 Ensimmäinen ihmiskauppatuomio annettiin vuonna 2006

Rikoslain ihmiskauppaa koskevat säädökset tulivat voimaan 1.8.2004 vapauteen kohdistuvia rikoksia koskevaan 25. lukuun. Ne korvasivat aiemman ihmisryöstöä koskeneen säännöksen. Lakia on sittemmin tarkennettu esimerkiksi paritusrikoksen erottamiseksi selkeämmin ihmiskaupasta. Ihmiskaupan uhrin seksuaalinen hyväksikäyttäminen eli esimerkiksi seksin ostaminen ihmiskaupan uhrilta on ollut laitonta vuodesta 2006 alkaen. Laki-vaakakupit


Suomen ensimmäinen tuomio ihmiskaupasta annettiin Helsingin käräjäoikeudessa heinäkuussa 2006. Tuomio annettiin törkeästä ihmiskaupasta ja se liittyi suomalais-virolaisen rikollisjengin toimintaan. Jengi oli pakottanut virolaisen naisen toimimaan prostituutiossa Suomessa. Nainen oli lukittu asuntoon ja hänen tuli ottaa vastaan jopa 15 asiakasta päivittäin.


Ihmiskaupan todentaminen oikeudessa on kuitenkin haastavaa, eivätkä asianomistajat aina uskalla tai halua kertoa kokemastaan. Rikollisten saamiseksi vastuuseen teoistaan onkin tärkeää, että uhrille on toimiva tukijärjestelmä.

Sinulla on rooli uhrien tunnistamisessa

Useita uhreja jää myös tunnistamatta. Auttamisjärjestelmä on ilmaissut huolta erityisesti koskien päihderiippuvaisten henkilöiden hyväksikäyttöä, jota ei juurikaan tunnisteta. Alttiita ihmiskauppaan viittaavalle hyväksikäytölle voivat olla myös laittomasti maassa oleskelevat henkilöt (nk. paperittomat).


Jokaisella ihmisellä on rooli ihmiskaupan uhrin tunnistamisessa ja auttamisessa - myös sinulla. Ennen kuin uhria voi auttaa, hänet täytyy tunnistaa. Kasvattamalla tietoamme ihmiskaupasta voimme huomata ihmiskauppaan viittaavia tunnusmerkkejä ja pyrkiä ohjaamaan rikoksen uhreja avun piiriin. Jokaista silmäparia tarvitaan.