Fin Swe Eng

Ihmiskauppa maailmalla

Ihmiskauppa on maailmanlaajuinen ilmiö, jolla on monia eri ilmenemismuotoja. Ilmiön todellista laajuutta on kuitenkin hyvin vaikea arvioida ja eri tahojen tekemät arviot ihmiskaupan uhrien määristä vaihtelevatkin kymmenistä tuhansista miljooniin. Taustalla-on-itkua


Esimerkiksi YK:n vuonna 2016 valmistuneen raportin mukaan tunnistettuja ihmiskaupan uhreja oli maailmanlaajuisesti 63 251 kun taas kansainvälisen työjärjestön (ILO) arvion mukaan vuonna 2016 ihmiskaupan uhreja oli maailmassa yli 40 miljoonaa. Heistä valtaosa oli avioliittoon pakotettuja sekä työvoiman hyväksikäytön uhreja.

Noin 60 prosenttia on valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta

Ihmiskaupan on arvioitu olevan huume- ja asekaupan ohella yksi maailman tuottoisimmista järjestäytyneen rikollisuuden muodoista maailmanlaajuisesti. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei ihmiskauppaan läheskään aina liity järjestäytynyttä rikollisuutta. Se ei myöskään välttämättä ole valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta, vaan voi yhtä lailla olla myös maansisäistä.

YK:n laatiman raportin mukaan kansainvälisesti tarkasteltuna suurin osa ihmiskaupasta on valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta. Noin 40 % ihmiskaupasta tapahtuu valtioiden rajojen sisällä.

Virta köyhiltä alueilta rikkaille

Ihmiskauppavirrat suuntautuvan pääosin köyhemmiltä alueilta rikkaammille, koska rikkaammilla alueilla rikollisella toiminnalla aikaansaadut tuotot ovat

luonnollisesti köyhiä alueita suuremmat.


Valtion rajojen sisällä tapahtuva ihmiskauppa suuntautuu tyypillisesti maaseudulta kaupunkeihin. Maan rajat ylittävän ihmiskaupan lähtömaat puolestaan ovat tyypillisesti verrattain köyhiä maita, joiden asukkaiden kynnys lähteä etsimään parempaa tulevaisuutta ulkomailta on suuri ja koulutustaso usein kehno.

Vaateteollisuus, kaivosteollisuus, pähkinäkauppa...

ihmiskauppaa-vaateteollisuudessa-mekkoja-rekilläIhmiskauppaa on paljastunut myös monien Suomessa käytettävien ja arkipäiväisten tuotteiden tuotantoketjuista. Erityisesti halpoja vaatteita tuottava vaateteollisuus tunnetaan alana, jossa ihmiskauppaan ja jopa orjuuteen verrattavia käytäntöjä paljastuu jatkuvasti. Useilla puuvillapelloilla ja vaatetehtaissa työskennellään erittäin kehnoissa olosuhteissa.


Kultaa, timantteja ja esimerkiksi kosmetiikkatuotteissa hohdevärinä käytettyä micaa louhitaan usein olosuhteissa, jotka täyttävät ihmiskaupan tunnusmerkistön. Lapsityövoiman käyttö mm. micaa louhittaessa on yleistä.


Ruoantuotannossa esimerkiksi Thaimaassa tuotettavat katkaravut, jotkut Kaakkois-Aasian kalatalouden tuotteet, länsiafrikkalainen suklaa ja cashew-pähkinät ovat todennäköisesti jossain vaiheessa kulkeneet ihmiskaupan uhrien käsien läpi. Välimeren suurissa kasvihuoneissa työ saattaa tapahtua pakkotyöhön verrattavissa olosuhteissa.


Lisää ihmiskaupasta tuotantoketjuissa voit lukea esimerkiksi Anti-slavery Internationalin kotisivuilta (linkki vie englanninkieliselle sivulle).

Konfliktit ruokkivat ihmiskauppaa

Myös erilaisten konfliktien on havaittu luovan otollisen maaperän ihmiskaupalle ja pakolaisvirtojen ja ihmiskaupan välillä on havaittu selkeä yhteys. Pakolaiset ovat elämäntilanteensa vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa ja näin ollen he ovat myös hyvin alttiita ihmiskaupan kaltaiselle hyväksikäytölle pakomatkansa aikana.


Aseelliset ryhmittymät voivat myös esimerkiksi pakottaa lapsia lapsisotilaiksi tai naisia ja tyttöjä avioliittoon taistelijoiden kanssa konfliktialueilla.

Valtaosa uhreista on naisia

Kansainvälisten arvioiden mukaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa ja työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa ovat maailmanlaajuisesti selkeästi yleisimmät ihmiskaupan muodot. Muita ihmiskaupan muotoja ovat esimerkiksi pakkoavioliitto, rikollisuuteen tai kerjäämään pakottaminen ja elinkauppa. sandaalit-ja-kengät

Arvioiden perusteella suurin osa ihmiskaupan uhreiksi joutuneista henkilöistä on naisia. Lisäksi noin neljäsosan uhreista on arvioitu olevan lapsia, joista suurin osa on tyttöjä. Naiset näyttävät siis olevan erityisen haavoittuvia ihmiskaupan kaltaiselle hyväksikäytölle.


Miesten osuus uhrien joukossa on kuitenkin YK:n tekemän arvion mukaan noussut lähes kymmenen prosenttiyksikköä vuoden 2004 jälkeen.