Fin Swe Eng

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on Suomessa kansallinen ihmiskaupparaportoija

Yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain (1326/2014) mukaan yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana. profiili-vasenKansallinen ihmiskaupparaportointi lisättiin valtuutetun (ent. vähemmistövaltuutettu) tehtäviin 1.1.2009. Valtuutettu seuraa ihmiskauppaa ja siihen liittyviä ilmiöitä, Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamista ja lainsäädännön toimivuutta.


Valtuutetulla on ihmiskaupparaportoijana laaja toimenkuva, joka ulottuu viranomaisten ja muiden ihmiskaupan vastaisen työn toimijoiden toiminnan seurannasta aina tiiviiseen kansainväliseen yhteistyöhön.


Ihmiskaupparaportoijana yhdenvertaisuusvaltuutettu tekee Suomessa tiivistä yhteistyötä poliisien, syyttäjien, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja muiden viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja uhreja avustavien lakimiesten kanssa paitsi yksilö- myös laajemmalla rakenteellisella tasolla. Muita ihmiskaupparaportoijan työnkuvaan kuuluvia tehtäviä ovat muun muassa selvitysten tekeminen, osallistuminen lainsäädäntö- ja kehittämishankkeisiin ja toimijoiden kouluttaminen.


Valtuutetulla on oikeus puuttua ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa ilmenneisiin epäkohtiin sekä antaa ohjeita, ehdotuksia, lausuntoja ja suosituksia ihmiskaupan vastaisen toiminnan kehittämiseksi ja uhrien oikeuksien edistämiseksi. Valtuutettu voi myös antaa oikeudellista neuvontaa ja poikkeuksellisesti avustaa ihmiskaupan uhreja oikeudessa.

Valtuutettu laatii kertomuksen ihmiskaupasta eduskunnalle

Yksi yhdenvertaisuusvaltuutetun keskeisistä työtehtävistä ihmiskaupparaportoijana on antaa kertomus ihmiskaupasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Kertomus eduskunnalle annetaan neljän vuoden välein. Ensimmäisen kertomuksen ihmiskaupasta valtuutettu antoi eduskunnalle vuonna 2010. Kertomuksen ja sen eduskuntakäsittelyn seurauksena muutettiin mm. rikoslakia.  profiili-oikea


Kansallisen ihmiskaupparaportoijan eduskunnalle tekemät raportit:

Selvitys nigerialaistaustaisten seksuaalisesti hyväksikäytettyjen ihmiskaupan uhrien kohtelusta

Esimerkkinä valtuutetun tekemästä työstä on vuonna 2016 julkaistu selvitys nigerialaistaustaisten seksuaalisesti hyväksikäytettyjen ihmiskaupan uhrien kohtelusta turvapaikka- ja oleskelulupaprosessissa. Selvityksen taustalla oli raportoijan saama tieto, jonka mukaan jotkut Suomesta Italiaan käännytetyt ihmiskaupan uhrit olivat joutuneet elämään lastensa kanssa kadulla tai päätyneet uudelleen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.
 
Selvityksen johtopäätöksenä valtuutettu totesi ulkomaalaislain soveltamiskäytännön olevan osin ennakoimatonta ja eriarvoista. Päätösten pohjalta oli vaikea tehdä selkeää johtopäätöstä siitä, missä tapauksissa hakija saa oleskeluluvan. Myös oleskelulupien myöntämisissä esiintyi epäjohdonmukaisuutta, sillä hakijat ovat saaneet lupia sekä ihmiskaupan uhrina ja yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella.


Lain ja sen esitöiden mukaan jatkuvaperusteisen oleskeluluvan myöntämisen edellytys ”erityisen haavoittuva asema” on vaativa ja raportoija katsoi Maahanmuuttoviraston soveltavan edellytystä suppeasti.  Lisäksi ihmiskaupan uhrien tilanteen arviointi on osin puutteellista tai vähintäänkin profiili-vasenepäjohdonmukaista. Valtuutettu toi esiin huolensa, että ihmiskauppailmiöstä ja ihmiskaupan aiheuttamista yksilöllisistä seurauksista, vaikutuksista tai uudelleen uhriksi joutumisen riskeistä tehtyä tutkimusta hyödynnetään päätöksenteossa heikosti. Selvityksen ja Italiaan tehdyn tiedonhankintamatkan seurauksena Maahanmuuttovirasto uudisti päätöskäytäntöään.

Selvitys ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lain toimivuudesta

Maaliskuussa 2018 valtuutettu julkaisi yhteistyössä Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) kanssa yhteistyössä tekemänsä selvityksen ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön toimivuudesta. Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 TEAS- selvitys- ja tutkimustoimintaa. Selvitys on osa Suomessa tehtävän ihmiskaupan vastaisen työn hanketoimintaa.