Fin Swe Eng

Ihmiskaupan vastaisen työn hankkeet


Ihmiskaupan vastaista työtä toteutetaan Suomessa myös erilaisten hankkeiden avulla. Alla on eritelty muutamia toistaiseksi aktiivisia hankkeita. Merkittäviä, aikaisemmin toteutettuja hankkeita ovat muun muassa Pro-tukipisteen Askelmerkit dialogiseen tunnistamiseen -hanke.

HOIKU

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) toteuttaa vuosina 2017–2018 Ihmiskaupan uhrien terveydenhoito ja hyvinvointi Suomessa (HOIKU) -hankkeen, joka tukee ihmiskaupan uhrien varhaista tunnistamista ja palveluohjausta terveydenhoidon ja sosiaalityön piirissä. Hanke toteutetaan STEA:n (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) rahoituksella. Lisäksi vahvistetaan terveydenhoidon ja sosiaalityön toimijoiden valmiutta vastata ihmiskaupan uhrien erityisiin hoidon ja tuen tarpeisiin.


profiili-vasenEnsimmäisessä vaiheessa hanke tuottaa terveydenhoitoon ja sosiaalityöhön soveltuvan ohjeistuksen ihmiskaupan uhrien varhaiseen tunnistamiseen ja palveluohjaukseen.  Ihmiskaupassa tapahtuvalla hyväksikäytöllä on sen muodosta riippuen monenlaisia haitallisia ja usein pitkäaikaisia vaikutuksia uhrin psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Varhaisen tunnistamisen lisäksi ihmiskaupan erityispiirteet huomioivalla avulla ja tuella on suuri merkitys ihmiskaupan uhrien auttamisessa. Terveydenhoidon ja sosiaalityön toimijoilla ja ammattilaisilla on tässä keskeinen rooli.


Toisessa vaiheessa vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhoidon toimijoiden ja ammattilaisten kykyä tunnistaa ja ymmärtää ihmiskauppaa ilmiönä ja sen vaikutuksia uhrien terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi hanke tukee välillisesti ohjausryhmänsä ja moniammatillisen lähestymistapansa kautta yhteistyön vahvistumista ja tiedonjakamista eri toimijoiden välillä.

IHME

Ihmiskaupan vastaisen työn toimintamahdollisuuksien edistämiseksi Suomessa (IHME) -hanketta koordinoi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Hanke saa tukea EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta ja se toteutetaan ajanjaksolla 1.9.2017–31.5.2019.


IHME-hankkeen tavoitteena on vahvistaa ihmiskaupan vastaista toimintaa ja ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen, auttamiseen ja ihmiskaupparikosten esitutkintaan liittyvää osaamista Suomessa sekä edistää ihmiskaupan uhrien yhdenvertaista kohtelua viranomaisissa.


profiili-oikeaIHME-hanke pyrkii edistämään ihmiskaupan vastaista työtä kolmella osa-alueella:


  • Esitutkintaviranomaisten (poliisi ja Rajavartiolaitos) käyttöön rakennetaan ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen, auttamiseen ja ilmiön esitutkintaan liittyvät koulutusmoduulit. Koulutusmoduulit rakennetaan yhteistyössä Rajavartiolaitoksen, Raja- ja merivartiokoulun, Poliisihallituksen ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi esitutkintaviranomaisia koulutetaan hankkeen aikana käytännön tasolla ympäri Suomea.
  • Keskeiset ihmiskauppatietoisuutta sisältävät www.ihmiskauppa.fi -nettisivut uudistetaan palvelemaan paremmin uhrien, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan tarpeita.
  • Lapsiin kohdistuvasta ihmiskaupasta tehdään selvitys, jonka pohjalta järjestetään kaksi teemaan liittyvää koulutusseminaaria. Selvityksellä tarkastellaan lapsikaupan tilaa Suomessa ja pyritään selvittämään ilmiön laajuutta. Selvitys julkaistaan vuoden 2019 alussa ja se toteutetaan yhdessä HEUNI:n kanssa.

Selvitys ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lain toimivuudesta

Maaliskuussa 2018 yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi yhteistyössä Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) kanssa yhteistyössä tekemänsä selvityksen ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön toimivuudesta. Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 TEAS- selvitys- ja tutkimustoimintaa.


Selvityksen keskeisinä havaintoina oli, että ihmiskaupan uhrit eivät aina saa palveluja, joihin he lain mukaan olisivat oikeutettuja. Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä toimiva Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tekee selvityksen mukaan hyvää asiakas- ja viranomaistyötä. Sen tarjoama apu ei kuitenkaan tavoita kaikkia ihmiskaupan uhreja. Osa uhreista ei joko ohjaudu tai pääse viranomaisavun piiriin. Toisaalta osa uhreista ei myöskään itse halua apua viranomaiselta. Selvityksen mukaan yksi keskeinen syy on lainsäädännön ja sen soveltamisen seurauksena syntynyt vahva kytkös ihmiskaupan uhrien auttamisen ja rikosprosessin välillä.


profiili-vasenSelvityksen perusteella tilanne on erityisen haastava kunnissa, jossa sosiaali- ja terveystoimi ei tunne ihmiskaupan uhrien auttamista koskevaa vastaanottolakia, eikä ihmiskaupan uhrien erityisasema palveluiden saajina kunnissa toteudu. Niissä kunnissa, jossa ihmiskauppailmiö on tutumpi, uhreja autetaan korkealla ammattietiikalla, mutta ihmiskaupan uhrit eivät kuitenkaan aina saa palveluja, joihin he lain mukaan olisivat oikeutettuja.


Selvityksessä annetaan useita suosituksia, joista tärkeimmät ovat

ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan erillislain säätäminen, lain soveltamista koskevan ohjeen antaminen kunnille sekä kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantaminen. Lainsäädännössä pitäisi heikentää myös auttamisen kytköstä rikosprosessiin, mikä näyttää vahvistuneen vuonna 2015 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä. Selvityksen mukaan haastatellut rikosoikeusjärjestelmän toimijat itse esittivät, että auttamisjärjestelmän tulisi voida auttaa uhreja riippumatta rikosprosessin etenemisestä.


Yhdenvertaisuusvaltuutettu antoi selvitykseen perustuvat suosituksensa eduskunnalle huhtikuussa 2018.