Ihmiskauppa rikoksena

 

Suomen lainsäädännön mukaan ihmiskauppaa on

  • toisen henkilön paritusrikoksen kaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö
  • pakkotyö tai muunlainen ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin saattaminen
  • elinkauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa.

Oleellista ihmiskaupan tunnusmerkistön täyttymiselle on, että rikoksen uhri on erehdytetty tai hänet on riippuvaista asemaa tai turvattomuutta hyväksi käyttäen alistettu esim. toimimaan prostituoituna. Uhri on yleensä riippuvuussuhteessa rikoksen tekijään, joka ylläpitää riippuvuutta laittomin keinoin esimerkiksi uhkailemalla, väkivallalla tai vapautta rajoittamalla. Ihmiskauppa on yksilöön kohdistuva rikos.

 

Suomen rikoslaissa ihmiskauppaa koskevat säädökset tulivat voimaan 1.8.2004. Sitä ennen vastaavantyyppiset teot olivat rangaistavia mm. paritusta ja työsyrjintää koskevien pykälien perusteella.


Rikoslain 25 luvun 3 ja 3a pykälien (9.7.2004/650) mukaan ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa ja kummankin yritys ovat rangaistavia tekoja. Ajantasaiseen lainsäädäntö löytyy palvelusta FINLEX.

 

Rangaistus ihmiskaupasta on vähintään 4 kuukautta ja enintään 6 vuotta vankeutta. Törkeän ihmiskaupan rangaistusasteikko on 2 – 10 vuotta vankeutta.

 

 

Ihmiskaupan kaltaiset rikokset

Ihmiskauppaepäily voi ilmetä muunkin kuin nimenomaisen ihmiskaupparikoksen yhteydessä. Hyvin lähellä ihmiskaupan rikosoikeudellista tunnusmerkistöä ovat törkeä paritus, törkeä laittoman maahantulon järjestäminen ja kiskonnantapainen työsyrjintä. Näitä rikoslajeja voidaan kutsua ihmiskaupan kaltaiseksi rikollisuudeksi. Suomessa tapahtuvan ihmiskaupan kokonaiskuvan kannalta on tärkeää verrata ilmitulleita ihmiskaupparikosepäilyjä yhteiskunnan kykyyn havaita ja torjua ihmiskaupan kaltaista rikollisuutta.

 

Törkeä paritus voi muuttua ihmiskaupaksi silloin, kun uhri on erehdytetty prostituoiduksi esim. lupaamalla hänelle hyvä työpaikka ulkomailta tai hänet pakotetaan jatkamaan toimintaa oman tahtonsa vastaisesti. Paritustoiminnassa ilmenevä väkivalta ja painostuskeinot ovat todennäköisintä ihmiskauppaa Suomessa. Paritustoiminta sisältää vahvoja yhteyksiä lähialueen maihin. Poliisin suorittaman tutkinnan ja Internetissä julkaistujen prostituutioilmoitusten perusteella on havaittu, että Suomen prostituutiomarkkinoilla on entistä enemmän Itä-Euroopan maista kotoisin olevia henkilöitä. 

 

Laittoman maahantulon järjestämistä ei pidetä yksilöön vaan kohdevaltioon kohdistuvana rikoksena. Järjestäjä ottaa maksun henkilöiltä, jotka omasta tahdostaan haluavat tiettyyn maahan laittomin keinoin. Riippuvuussuhde matkan järjestäjään yleensä katkeaa kohdemaahan pääsyn jälkeen.

 

Törkeä laittoman maahantulon järjestäminen kytkeytyy yleensä tapauksiin, joissa uhrit tulevat Euroopan unionin ulkopuolelta. Taustalla on usein useassa eri maassa toimivia järjestäytyneitä rikollisorganisaatioita.

 

Kiskonnantapaisella työsyrjinnällä tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja asettaa työntekijän huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi esim. tämän riippuvaista asemaa, tietämättömyyttä tai ymmärtämättömyyttä. Kyseessä ovat lähes aina ulkomaiset työntekijät, jotka eivät kykene vaatimaan oikeuksiaan tietämättömyyden, kielitaidottomuuden ja työantajasta riippuvaisen asemansa vuoksi. Tilanne lähestyy ihmiskauppaa, jos työtä teetetään kohtuuttomasti työsuojelullisia näkökohtia huomioimatta tai ihmisarvoa loukkaavissa oloissa. Joissakin tapauksissa työntekijät ovat joutuneet maksamaan työnantajalle tai tämän edustajalle useita tuhansia euroja kotimaassaan päästäkseen Suomeen töihin. Velkasuhde on siten mahdollistanut työntekijöiden kontrollin jopa ennen Suomeen saapumista.

 

Elinkaupasta ei ole ollut viitteitä Suomessa.


Tulosta sivu
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä