Tunnistamisen vaikeus

Ihmiskaupan vastaisen toiminnan keskeisin haaste on ihmiskaupan uhrien tunnistaminen. Suomen viranomaiset ja kolmannen sektorin toimijat ovat onnistuneet tunnistamaan yhteensä vain joitakin kymmeniä uhreja. Ihmiskauppa on harvinainen rikosnimike myös esitutkinnassa ja tuomioistuimissa.

Kansainvälisesti eräänä keskeisenä syynä tunnistettujen uhrien ja tuomioistuimissa käsiteltyjen ihmiskauppatapausten vähäiseen määrään pidetään sitä, että ihmiskaupan kansainvälinen määritelmä ja sen kansalliset sovellukset ovat vaikeita soveltaa ja tulkita käytännön tilanteissa. Toisaalta syynä pidetään sitä, että ihmiskauppa sekoitetaan läheisilmiöihinsä ja uhreja kohdellaan pikemmin laittomina maahantulijoina, salakuljetettuina siirtolaisina, prostituoituina tai luvattomina työntekijöinä kuin hyväksikäyttöä kohdanneina ihmiskaupan uhreina.

Tunnistettujen uhrien vähäiseen lukumäärään vaikuttaa myös se, että ihmiskauppa on piilorikollisuutta. Sekä tekijät että uhrit pyrkivät pysyttelemään viranomaisilta piilossa. Uhrit saattavat pelätä rikoksentekijöiden kostotoimenpiteitä ja suhtautua epäluuloisesti viranomaisiin. Kynnys hakea apua on korkea, koska uhrit eivät tunne oikeuksiaan. Toisinaan uhrit ovat itse osallistuneet rikolliseen tai yhteiskunnassa epätoivottuun toimintaan, ja he pelkäävät tulevansa rangaistuiksi ja maasta poistetuiksi. Myös tekijöiden uhreihinsa ja heidän omaisiinsa kohdistama väkivallan uhka estää uhreja ottamasta yhteyttä viranomaisiin. Viranomaisten tietoon tulleet ja ihmiskaupaksi tunnistetut tapaukset ovatkin todennäköisesti vain pieni osa koko ihmiskauppailmiöstä.

Asianmukaisella tunnistamisella on ihmiskaupan uhrien kannalta ratkaiseva merkitys. Jos ihmiskaupan uhreja ei tunnisteta, heidän lainmukaiset oikeutensa apuun ja suojeluun eivät voi toteutua. Tunnistamattomat uhrit eivät ohjaudu heitä varten perustettuun auttamisjärjestelmään tai pääse osallisiksi muistakaan oikeuksistaan, kuten oikeudestaan jäädä maahan ihmiskaupan uhreina. Tunnistamattomuus voi johtaa uhrin rankaisemiseen laittomaan toimintaan osallistumisesta tai esimerkiksi laittomasta maahantulosta. Se voi johtaa myös mahdollisen ihmiskaupan uhrin maasta poistamiseen, hyväksikäytön jatkumiseen ja / tai uudelleen uhriutumiseen. Puutteet uhrien tunnistamisessa heijastuvat kielteisesti myös rikostorjuntaan ja muun ihmiskaupan vastaisen toiminnan onnistumismahdollisuuksiin.

Tunnistamistoiminnan laukaisevat seikat

Ihmiskaupan vastaiseen toimintasuunnitelmaan sisältyi luettelo sellaisista tekijöistä, joita voidaan pitää ihmiskauppaan viittaavina ja käyttää apuna tunnistettaessa ihmiskauppatilanteita ja mahdollisia ihmiskaupan uhreja.

Luettelossa mainitut tekijät eivät kuitenkaan sellaisenaan ole ihmiskaupan tunnusmerkkejä eikä niiden useankaan yhtäaikainen täyttyminen välttämättä liitä tapausta ihmiskauppaan. Luettelossa olevien tekijöiden tarkoitus on lähinnä toimia tunnistamistoiminnan laukaisevina tai lisäselvitystä edellyttävinä hälytysmerkkeinä.

Välittömästi maahantuloon liittyvät yleiset seikat

• Henkilö ylittää Suomen valtion rajan tai oleskelee maassa laittomasti.

• Henkilö saattaa olla laittoman maahantulon järjestämisen kohde.

• Henkilön matkustusasiakirjat on väärennetty.

• Henkilöllä ei ole hallussaan omaa passiaan tai muita tarvittavia

matkustusasiakirjoja.

• Joku toinen on järjestänyt henkilön matkan ja muut tarvittavat asiakirjat sekä auttanut viisumin hakemisessa.

• Joku auttaa jatkuvasti muita viisumeiden hakemisessa.

• Sama henkilö esiintyy usein kutsujana eri henkilöiden viisumianomuksissa.

Erityiset henkilöön liittyvät seikat

• Henkilö vaikuttaa pelokkaalta tai on ilmeisen haluton kertomaan tilanteestaan tai tapahtuneesta.

• Henkilö ei puhu suomea, ruotsia tai englantia, mutta on kuitenkin oleskellut tai aikoo oleskella pitkiä aikoja Suomessa.

• Henkilöltä tai järjestelijältä paljastuu yhteyksiä tunnettuihin parittajiin tai muihin rikollisiin.

• Henkilöön liittyy viitteitä suhteesta muihin ihmiskaupan uhreihin.

• Henkilöllä on vartalossaan alakulttuureihin kuuluvia merkkejä, jotka saattavat viitata yhteydestä rikollisiin.

• Henkilö ei tiedä työpaikkansa osoitetta.

• Henkilö ei tiedä työnantajansa nimeä.

• Henkilö on joutunut maksamaan kohtuuttomia korvauksia pääsystään töihin Suomeen.

• Lapsi matkustaa muun kuin vanhempiensa tai sukulaistensa kanssa.

• Lapselle on mahdollisesti tehty useita erilaisia matkavarauksia.

• Henkilölle on annettu valheellisia tietoja Suomessa suoritettavan työn tai toiminnan olosuhteista tai siitä saatavasta korvauksesta.

• Henkilön työskentelyolosuhteet ovat heikot. Ilmenee vakavia puutteita työturvallisuudessa.

• Henkilöllä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta itse vaikuttaa työpäivänsä pituuteen tai työskentelyolosuhteisiin. Henkilön täytyy työskennellä pitkiä päiviä ja missä olosuhteissa tahansa. Alan ammattiliittojen antamia suosituksia rikotaan selvästi.

• Henkilön asuinolosuhteet ovat heikot. Henkilö asuu työpaikallaan.

• Henkilö joutuu työskentelemään toistuvasti vaihtuvissa paikoissa.

• Henkilön palkka ei vastaa alalla sovittua tai se maksetaan henkilölle pimeänä tai suoraan kotimaahan.

• Itsenäisesti Suomessa työskentelevällä henkilöllä ei ole pääsyä omiin

ansioihinsa.

• Henkilö on huomattavan alisteisessa tai riippuvaisessa suhteessa työantajaansa / parittajaansa (riippuvuus voi johtua mm. perhe-, sukulaisuus-, työ-, vuokra- tai velkasuhteesta).

• Henkilö työskentelee toisen henkilön alistamana (pakko).

• Henkilön liikkumisvapautta on rajoitettu (esim. työ- tai asuintiloihin

lukitseminen).

• Henkilön ei anneta liikkua yksin vakituisen oleskelupaikan ulkopuolella. Uhrin joutuessa esim. sairaalaan ihmiskauppias on mukana esiintyen tulkkina tms.

• Henkilö käyttäytyy hermostuneesti ”tulkkinsa” läsnäollessa.

• Henkilö on velkaa huomattavia rahasummia toiselle henkilölle (velkavankeuden kaltainen tila). Henkilö joutuu esim. maksamaan huomattavan korkeita matkakustannuksia jälkikäteen matkansa järjestäjälle.

• Henkilö joutuu maksamaan huomattavan osan asiakkaaltaan saamasta korvauksesta työnantajalleen / parittajalleen.

• Henkilö on joutunut väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi, häntä on käytetty seksuaalisesti hyväksi tai hänen kehossaan on väkivallan tai hyväksikäytön merkkejä.

• Henkilön perheenjäsenten tai sukulaisten taloudellinen tilanne on niin huono, että he ovat käytännössä riippuvaisia henkilön Suomessa ansaitsemista tuloista.

• Henkilön perheenjäsenten tai sukulaisten uhkailua tai painostusta kotimaassa esiintyy.

• Henkilö on tullut maahan työvoimanvuokrausta harjoittavan yrityksen kautta lähetettynä työntekijänä.

• Tutkinnassa ilmenee yrityksen tekemiä vero- ja / tai kirjanpitorikoksia. Yritys käyttää todennäköisesti pimeää työvoimaa.

Sen selvittämistä, onko henkilö ihmiskaupan uhri, voidaan edistää myös esittämällä henkilölle kysymyksiä, jotka liittyvät hänen työhönsä, työoloihinsa ja työehtoihinsa sekä hänen perheenjäsentensä tilanteeseen. Tunnistamisen kannalta informatiivisinta tietoa voidaan saada mm. seuraavien kysymysten avulla:

• Onko henkilö halutessaan vapaa jättämään työpaikkansa?

• Onko henkilöä pahoinpidelty fyysisesti, henkisesti tai seksuaalisesti?

• Onko henkilöllä hallussaan passi tai muu henkilöllisyystodistus?

• Paljonko henkilö saa palkkaa?

• Paljonko henkilö joutuu maksamaan elinolosuhteistaan?

• Asuuko henkilö kotonaan vai työpaikallaan?

• Miten henkilö saapui maahan ja kyseiselle paikkakunnalle?

• Onko hänen perheenjäseniään uhkailtu?

• Tunteeko henkilö, että hänelle, hänen perheenjäsenelleen tai muulle läheiselleen voi tapahtua jotain ikävää jos hän jättää työnsä?